Globaalissa tai edes kansallisessa kilpailussa harva yritys pärjää enää yksin. Asiakas ostaa yhä useammin kokonaisuuden, johon tarvitaan koko arvoketjun toimijoiden panosta. Yrityksen täytyy määrittää oma paikkansa arvoketjussa. Lisäksi vaaditaan aito halu toimia yhdessä muiden kanssa. Parhaimmillaan yhteistyöverkostosta voi kehittyä vaikuttava ekosysteemi.
Otimme selvää, miten luovien alojen ekosysteemikehitystä tuetaan Tampereella. Tapasimme Luovien alojen ekosysteemien selvitystyötä tekevät projektipäällikkö Heikki Aittalan ja projektisuunnittelija Peppiina Inervon.
Löytyykö Tampereelta luovien alojen ekosysteemi?
Ulkopuolelta katsottuna Tampere on elävä ja vetovoimainen luovan alan keskittymä. Yllätykseksemme Heikki Aittala pohtii, että löytyykö Tampereen seudulta luovien alojen ekosysteemin määritelmään riittävää luovan alan yritystoimintaa.
Kattavan tilannekuvan saamiseksi Heikki Aittala ja Peppiina Inervo kokoavat laajasti tietoa Tampereen seudun luovan alan toimijoista, toimintojen laajuudesta, kasvumahdollisuuksista ja pullonkauloista. Näin kehittämistoimet voidaan suunnata sinne, missä niistä on suurin hyöty. Lisäksi on nähtävä, mikä on ekosysteemin vaikutus ja vaikuttavuus alueellisesti, kansallisesti ja globaalisti. Vaikka ekosysteemiä ei löytyisi, nähtävissä on kuitenkin luovien alojen verkostomainen yritystoiminta, joka vahvistaa kaikkia osallisia.
Verkostot vahvistavat kaikkia
On tärkeää ymmärtää, miten luovat alat liittyvät muiden alojen yritysten toimintaan. Hyvinvoivassa ekosysteemissä yksisuuntaisen alihankinnan oheen voi syntyä niin kutsuttuja miniekosysteemejä, joissa pienet toimijat vahvistavat toisiaan ja voivat yhdessä tarjota laajempia palveluita isommille toimijoille.
Luovan alan yritysten täytyy tuoda osaamistaan laajasti esiin muille toimialoille, jotta liiketoiminta pääsee todelliseen potentiaaliinsa. Yritykset eivät enää useinkaan pärjää kilpailussa pelkästään omalla osaamisellaan, vaan tarvitsevat lisäksi vahvojen yhteistyökumppanien tarjoamia etuja. Tämän vuoksi pk-yritysten tulisi tunnistaa ne suurten yritysten johtamat ekosysteemit, joissa ne voivat päästä mukaan laajempiin yhteistyökonsortioihin. Niissä on mahdollista rakentaa uudenlaisia kyvykkyyksiä kansainvälisille markkinoille ekosysteemitasolla. Laajemmin tarkasteltuna kilpailu on siirtynyt yksittäisten yritysten kilpailusta yhä enemmän erilaisten verkostojen – tai ekosysteemien – välille.
Pohjoissavolainen SuperEkosysteemi SuperEcosystem – Cross-pollinating RDI & Business on esimerkki Innovaatioekosysteemistä. Siinä on mukana 9 eri alojen ekosysteemiä tai klusteria ja noin 250 pohjoissavolaista yritystä.
Luovat alat vahvistavat kilpailukykyä
Luovien alojen liiketoiminta, eli luova talous jaetaan yritystoiminnan ja verkostojen tulokulmasta kolmeen kategoriaan: luovat sisällöt, luovat palvelut sekä luovat tuotteet ja kulttuuri. Erityisesti luovissa palveluissa nähdään paljon mahdollisuuksia, kun luovaa osaamista ja menetelmiä hyödynnetään muiden toimialojen uudistumisen, asiakaskokemuksen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.
Luovat alat nähdään muutosvoimaltaan kokoaan suurempana. Sen takia esimerkiksi luovilla aloilla tehty kestävyystyö ja kestävyysosaaminen voivat alakohtaisen osaamisen lisäksi olla lisäarvo muille aloille hiilineutraalien ilmasto-, luonto- ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamisessa.
Millainen olisi pohjoissavolainen luovien alojen ekosysteemi?
Pohjoissavolaisen harvaan asutun alueen haasteena niin luovilla aloilla kuin muillakin aloilla on elinkeinojen pienuus ja vähäinen määrä. Ehkäpä kannattaa tarkastella kriittisesti, että täyttävätkö luovat alat meilläkään yksin ekosysteemin määritelmää. Sen sijaan luovat alat yhdessä esimerkiksi matkailu- ja wellness-toimialan kanssa voisivat olla toisiaan täydentävä ja euromäärältään merkittävä joukko toimijoita, jotka vahvistavat Pohjois-Savon vetovoimaa ja imagoa. Tällaisella joukolla voisi olla yhteisöllisiä vaikutuksia sekä osansa aluetalouden vahvistajana, erityisesti muilla mittareilla kuin työllisyys tai liikevaihto. Ekosysteemiä tai ei, yhteistyöverkosto veisi kaikkia toimialoja eteenpäin.
Mitä mieltä sinä olet, onko meillä pohjoissavolainen luovien alojen ekosysteemi? Kerro meille terhi.rissanen@savonia.fi tai kaija.villman@savonia.fi
Kirjoittajat Terhi Rissanen ja Kaija Villman työskentelevät Luova REAKTIO! -hankkeen asiantuntijoina.
Luova REAKTIO! Uutta arvoa luovat verkostot -hankkeen toteuttaa Savonia ammattikorkeakoulu 2.8.2021 – 31.5.2023. Hanke saa Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta REACT-EU:n Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.
Lue myös: Savonia-artikkeli: Elämystaloutta ja tapahtumia – Tampereelta kuultua!