Luovan talouden kasvu ja toimijoiden yhteistyö ovat keskeisiä maakunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn tekijöitä. Tässä juttusarjassa Luova REAKTIO! -hankkeen tapahtumiin osallistuneet toimijat kertovat kokemuksistaan ja siitä, miltä luovien alojen tilanne näyttää tällä hetkellä.

Paju Consultingin Jenni Rissanen ja Hyvää työtä-Akatemian Hanna Kumpulainen tekevät paljon töitä luovien alojen yrittäjien kanssa ja auttavat heitä kehittämään toimintaansa. Heiltä löytyykin näkemystä siihen, millaisia haasteita luovien alojen yrityksillä on liiketoiminnan kehittämisessä.

– Ensiksi on sanottava, että luovilla aloilla on paljon mahdollisuuksia, sillä eri aloilla tarvitaan luovuutta uudenlaisten ratkaisujen synnyttämiseksi. Haasteeksi voi sen sijaan muodostua tuotteiden myyminen – ja ostajan puolelta myös ostaminen, Jenni Rissanen pohtii.

Esimerkiksi apurahamalliin nojautuminen voi tehdä luovan alan yrittäjän liiketoiminnan vaikeaksi.

– Apurahojen myöntämisessä on tietyt kriteerit, joista voi tulla jarruja myyntiin. Ison apurahan vuoksi yritystoiminta voidaan väliaikaisesti ajaa käytännössä lähes kokonaan alas, ja sieltä on hankala nousta taas tekemään myyntiä ja markkinointia. Myynti ja liikevaihtopohjainen toiminta on erilaista kuin apurahapohjainen työskentely.

Hanna Kumpulainen näkee, että luovan alan yrittäjän kannattaisi miettiä liiketoimintaa enemmän kokonaisuutena, jossa apurahakausi on yksi osa liiketoimintaa, projekti, jonka loppumiseen varaudutaan hyvissä ajoin suunnittelulla, budjetoinnilla ja myynnillä.

– Olen miettinyt sitä, onko aina tarpeen erotella luovat alat muusta liiketoiminnasta. Se voi myös ohjata liikaa ja luoda turhia rajoja. Asiakashan ei välttämättä ajattele ostavansa palvelua tai tuotetta nimenomaan luovan alan yrittäjältä, vaan miettii, mistä saisi tarpeeseensa sopivan ratkaisun.

Tässä onkin yksi luovien alojen liiketoiminnan haasteista.

– Liike-elämä puhuu usein rahan kieltä. Tuotetta tai palvelua myydessä pitäisi pystyä osoittamaan rahallinen hyöty. Taiteilija ei taas välttämättä ole tottunut kuvaamaan hyötyjä, koska taiteessa niitä ei yleensä mitata rahassa, Kumpulainen sanoo.

– Myöskään ostajan puolella ei välttämättä ole totuttu ostamaan luovan alan yrittäjältä, eikä tällainen vaihtoehto tule edes mieleen, Rissanen lisää.

Raja-aitoja rikkomaan

Miten siltaa sitten voisi rakentaa? Ainakin yhteistä kieltä tarvitaan. Lopulta asiat eivät välttämättä ole niin kaukana toisistaan, vaikka niistä puhutaankin erilaisilla termeillä.

Rissanen ja Kumpulainen kannustavat luovan alan yrittäjiä verkostoitumaan rohkeasti eri toimijoiden ja alojen kanssa. Yhteistä kieltä voi oppia yrittäjäjärjestöissä ja yrityskummien ja -mentoreiden kautta.

– Eri alojen yrittäjiä voi pyytää vaikka kahville ja tutustua heidän tapaansa toimia. Samalla voi lisätä muiden alojen yrittäjien ymmärrystä siitä, mitä lisäarvoa luovan alan toimija voisi heidän toimintaansa tuoda.

Molemmat näkevät, että Luova REAKTIO! -hankkeessa on oltu oikealla asialla.

– Olemme saaneet yrittäjiltä palautetta, että hankkeen toiminnassa yhteistä kieltä on jo löytynyt. Tässä on kopin paikka myös Savonialle, jatkossa olisi hyvä toteuttaa erilaisia ristiinpölytyshankkeita liike-elämän kanssa. Turhia raja-aitoja kannattaa rikkoa – luovuutta on kaikkialla!

Luova REAKTIO! Uutta arvoa luovat verkostot -hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston REACT-rahoituksella elokuusta 2021 alkaen, ja se jatkuu 2023 vuoden marraskuun loppuun. REACT-rahoituksella tuetaan nimenomaan Covid-19 pandemiasta eniten kärsineiden toimialojen yritysten muutoskyvykkyyttä.

Kirjoittaja: Aino-Maria Savolainen, projektiasiantuntija, Savonia-ammattikorkeakoulu, Luova REAKTIO! -hanke